Kategoriat
Johtaminen

Työsuhteen purkaminen koeajalla – mikä voisi mennä pieleen?

Työsuhteen koeaika on mielestäni periaatteessa hyvä käytäntö: se antaa molemmille osapuolille tilaisuuden varmistua, että sitä tuli mitä tilattiin. Sitä on kuitenkin turhan helppo käyttää väärin tai yrityksen edun vastaisesti.

Tarkastelen asiaa kolmesta näkökulmasta: laki, yrityksen etu sekä maine.

Mitä laki sanoo koeaikapurusta?

On yleinen harhakäsitys, että koeaikana työsuhteen saisi purkaa ilman syytä tai mistä syystä huvittaa. Näinhän asia ei ole, vaan koeaikapurulle pitää olla asialliset perusteet.

Pykälät on tosin muotoiltu niin tulkinnanvaraisesti, että melkein mikä tahansa selitys sopii esimerkiksi perustelun ”yleinen sopimattomuus työhön” alle.

Eli työnantajan täytyy toki noudattaa lakia, mutta se ei nykyisillä säädöksillä ihmeitä vaadi. Jos ei erehdy sanomaan suoraan todistajien läsnä ollessa, että meillä ei neekereitä/homoja/feministejä kattella, niin asian pitäisi olla kunnossa.

Mikä on yrityksen edun mukaista?

Ihmisillä on taipumus pitää kaltaisistaan, koska silloin vuorovaikutus on helppoa.

Parasta tulosta tulee kuitenkin silloin, kun yrityksessä on diversiteettiä (tässä yksi lähde) eli taustoiltaan, osaamiseltaan ja tyyliltään erilaisia ihmisiä. Yrityksen parasta ajatteleva johtaja ei siis pyri tasapäistämään tai siivoamaan erilaisia ihmisiä pois tunnelmaa pilaamasta. Hän ymmärtää monimuotoisuuden arvon ja osaa erottaa asiat henkilökohtaisesta.

Jos pohdituttaa, onko työntekijän erilaisuus lipsahtanut mulkkuuden puolelle, kannattaa ottaa askel taaksepäin ja tarkastella, millainen vaikutus ihmisellä on muihin työpaikalla.

Kylvääkö ihminen ahdistusta ja eripuraa minne meneekin? Vai onko häntä hankalana pitävä johtaja vähemmistössä? Yrityksen edun tulisi olla aina etusijalla, kun tehdään sitä koskevia päätöksiä.

Miten välttää maineriski?

Joissain yrityksissä tuntuu vielä olevan vallalla käsitys, että brändiä voisi hallita. Ihmiset voi maksaa hiljaisiksi ja sen jälkeen yhdessä sopia, mitä tarinaa kerrotaan ulospäin. Hämmästyttävän ylimielinen asenne asiaan, joka voi ratkaista koko yrityksen menestyksen!

Tällainen suhmurointi ja koiran moraali on yritysvastuun vastakohta. Vastuullisuuteen nimittäin kuuluu se, että toimitaan oikein kaikissa tilanteissa – jopa silloinkin, kun se ei ole itselle edullista (Niina Ratsula selittää tämän hienosti). Lain noudattaminen on perusedellytys, mutta se ei vielä takaa, että toiminta on vastuullista eli asiat hoidetaan myös moraalisesti oikein.

Ajatus brändin täydellisestä hallinnasta on myös täysin harhainen, sillä brändi asuu ihmisten mielissä. Mielikuvia voi pyrkiä muuttamaan, mutta siinä onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja aukotonta koherenssia. Muun muassa sitä, että nykyiset ja entiset työntekijät kertovat samaa tarinaa kuin employer branding -kampanjat.

Siksi varmin tapa välttää maineriski on toimia niin, ettei ole mitään salattavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s